Vasemmistoliiton luottamustehtävä

Tammikuun lopussa Vasemmistoliiton puoluehallitus äänesti minut Vasemmistoliiton -pienyrittäjyys-työryhmän jäseneksi. Työryhmän tehtävänä olisi päivittää puolueemme pienyrittäjyys -ohjelmaa yhteistyössä eduskunnan työryhmien ja muiden relevanttien sidosryhmien kanssa ja tehdä avauksia julkisessa keskustelussa liittyen pienyrittäjyyteen.

Tämä poliittinen tehtävä on ensimmäinen lajiaan, joka on hoidettavanani ja aion aktivoitua siinä kunnolla antaen oman panokseni kohdistaen kannanottojani punavihreästä näkökulmasta epäkohtiin, joita pienyrittäjyydessä on tämän heten kotimaisessa poliittisessa keskustelussa ja lainsäädännössä.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki eduskuntavaalien alla puhui mm. A-Studion vaalikeskustelussa sitä, että ensimmäinen työntekijä pitäisi saada palkattua vähemmällä byrokratialla töihin. Olen samaa mieltä Paavon kanssa, vaikka asiantuntijat ovat todenneet, että ensimmäisen työntekijän halvemmalla ja vähemmällä byrokratialla töihin palkkaaminen ei nostaisi Suomen työllisyysastetta mitenkään merkittävästi. Totta on kuitenkin se, että jos ajattelee pientä yhden hengen yritystä, elinkeinoharjoittajaa, tai yhden henkilön mikro-Osakeyhtiötä, jos aita olisi matalampi palkata kaveri töihin mahdollisesti helpommin ja ehkä valtion tuella, on mikro- ja yksilötasolla ajateltuna molempien ihmisten elämänlaadun kannalta sillä parantava vaikutus.

No, tuo on vain yksi asioista tuo ensimmäisen kaverin töihin helpommin ja edullisemmin palkkaamisen asia, on niitä paljon muitakin, mitä olen seurannut itsekin opinnäytetyön teknologian pohjalta toimien 1,5 aktiivisena elinkeinoharjoittajana, ja mitä seuraan lähipiirissä ja keskustelen pienyrittäjien kanssa ongelmista, ja arjesta, mitä pienyrittäjyyden riippakiviä Suomessa vuonna 2020 on.

Mikäli ei löydy töitä, mahdollisesti myös soveltuva koulutus mutta osaamista ja intoa koko-aikaiseen, osa-aikaiseen tai kuntouttavaan työtoiminaan olisi, omasta kokemuksesetani voin kertoa, että päivät ilman tuottavan työn tekemistä, joka luo päivärytmiä elämään, ongelmat usein kasaantuu ja syntyy moni-ongelmaisuutta ja syrjäytymistä yhteiskunnasta, mikä ei ole kenenkään edun, eikä vähiten valtion talouden kehityksen kannalta positiivinen asia. Ketään ei saa jättää yksin!

Itsellänikin on lähipiirissä monta tradenomi-opiskelijakaveria, jotka ovat joko työttöminä työnhakijoina TE-keskuksen pyöritäessä työmarkkinatuella ilmaistyöpaikoissa, jotta työllisyysluvut eivät näyttäisi totuutta kehnouden osalta, jotka olisivat ihan valmiita työelämään, mutta oman alan töitä ei vain saa Varsinais-Suomen aluelta. Lisäksi osa tradenomi-opiskelijakavereistani, jotka ovat aloittaneet ja valmistuneet kanssani samaan aikaan, ovat aivan oman amatti-osaamisen ja mielenkiinnon ja koulutuksen kannalta täysin muissa töissä, eikä sekään palvele yleisen hyvinvoinnin edistymistä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *