Subjektiivista ikärasisimin kokemista 35-vuotiaana kotimaisilla työmarkkinoilla

Tämäkin päivä piti tulla vastaan jo 35-vuotiaana. Opiskelukaverini työllistyi EU-työllistämishankkeessa ”Digi-pore” Turun kaupungille tekemään nettisivuja, ja EU:n taholta tulee palkka. Itsekin hain Digipore-hankkeeseen silloin, kun näin TE-keskuksessa kyseisestä hankkeesta esitteen, mutta en päässyt ohjelmaan, koska minulle sanottiin suoraan, että olen liian vanha.

Valmistuttuani lukiosta 2002 niihin aikoihin ei ollut tarjolla mitään nuorten syrjäytymistä työmarkkinoilla edistäviä ohjelmia, se oli porvarien valta-kautta Suomessa pääporvareina Paavo Lipponen pääministerinä, ja nykyinen istuva presidentti Sauli Niinistö kokoomuslaisena valtiovarainministerinä.

Oma työ-elämästä syrjäytyminen lähti  TE-keskuksen toimesta liikenteeseen, kun kesäkarenssien jälkeen työkkäri pyöritti ilmaistyöpaikoissa sen uhalla, että tulee lisää karensseja.

Onneksi Sauli Niinistö ei ole enää legiimi tai validi hakeutumaan kolmannelle kaudelle presidentiksi, ja muistan kaltoin kohteluni hyvin: Nykyinen Suomen valtion ulkoministerinä toimiva vihreiden Pekka Haavisto, jolla on entisestään jo paljon positiivista kokemusta ulkopoliittisista kysymyksistä, lienee vahvoilla seuraavaksi Suomen Tasavallan presidentiksi.

Haavistossa sekin hyvä puoli, että hän olisi vuorovaikutuksessa esimerkiksi Venäjän oppositiotoimijoihin, vaikka tuskin hänkään nyt ottaisi Venäjän istuvan vallan kanssa puheeksi Karjalan palauttamis-kysymystä.

Jatkan yhä töiden etsimistä, se politiikasta. Luulisi nyt, että 35-vuotias liiketalouden tradenomi ihan kelpo todistuksella ei olisi nyt aivan ikäloppu kaikkiin avoimiin työpaikkoihin?

Korjaus tutkintonimikkeeseeni

Vaikka valmistuin helmikuussa 2017 Turun Ammattikorkeakoulusta Tradenomiksi opintopolulta ”ICT-palvelut ja liiketoimintaratkaisut”, ja opinnot sisälsivät kiitettävästi ohjelmistokehitystä ja tietoturvaa, silti tutkintotodistuksessani on pelkästään tutkintonimikkeenä ”Tradenomi”, ilman lisäviitettä Tietojenkäsittelyyn, tai Informaatioteknologiaan.

Tapauksen tultua julki koin pienimuotoisen identiteettikriisin, koska ammattinimike on osa ihmisen identiteetin muodostumista, ja asia tuli siten ilmi, että hain YAMK-tutkintoon Insinöörin tutkintoon Turun AMK:hn Teknologiajohtaminen -ja -osaamienn -linjalle, ja sain opintotoimistosta sähköpostia, jossa kerrottiin hakemukseni hylätyksi tulleen, koska en ole suorittanut esim. IT-tradenomin tutkintoa.

Olen siis virallisesti valmistunut ”Yleisen Liiketalouden ja hallinnon, myynnin ja markkinoinnin tradenomi” -linjalta, ja virallinen ammattinimikkeeni, jota saan käyttää tittelinäni on yleisesti ”Tradenomi”.

Tradenomi – tutkinnollani tosin hain Turun AMK:n polkuhaussa, joka sulkeutui 1.8 iltapäivällä motivaatiokirjeeni kanssa ”YAMK Tradenomi -tutkintoon” (Master in Business Administration, MBA, Liiketoiminnan kehittäminen), linjalle, jossa onneksi ei ole teknologiaa lainkaan, vaan johtamiseen, viestintään ja rahoitukseen liittyviä kursseja opintosuunnitelman mukaan.

Pärjäsin teknologiakursseja paremmin Tradenomi-opinnoissani kieli,- viestintä,- ja -kursseilla, jotka sisälsivät ”järkevää” asiaa, eikä niinkään koneen kanssa teknologianyhräämistä.

Hain ohjelmistokehittäjäksi ATR-Soft OY:hyn Turkuun

Pistin tänään hakmukseni vetämään ATR-Soft Oy:hyn ohjelmistokehittäjäksi, kun eilen oli TE-keskuksen järjestelmään lisätty ilmoitus, että siellä on 3 paikkaa auki.

Soitin perään toimitusjohtajalle, ja tiedustelin, että minkälaisia sällejä ne sinne hakee, niin alustavasti tämä kyseli minulta teknologia-osaamistani ja koulutustani, ja samalla kysäisin olio-paradigman ollen tuttu vuodesta 2005, että milloin haastattelut mahdollisesti järjestetään.

Voi olla, että tieto opiskelupaikastani on selvillä jo sitten, jos haastattelukutsu tulee, kun todennäköisemmin haastattelu on varmaan vasta juhannuksen jälkeen.

Pitäisi olla yksi viidestä kolmenkymmenen joukosta

Mitä katselin tämän vuoden Turun Kauppakorkeakoulun Työinformatiikan maisteri-linjalle hakijatilastoita, hakijoita oli ennätykselliset 30 viime vuosiin nähden. 30 hakijasta viisi (5) valitaan. Toisaalta ei ollut tilastoa saatavilla siitä, kuinka moni oli hakenut ensisijaisesti kyseiseen ohjelmaan, mutta kuumotukset jatkuu yhä liki 3:n AMK-todistuksen keskiarvolla ja reilun 4,6 keskiarvolla Tietojenkäsittelyn perusopinnoista Turun Yliopistosta, nekin kun pisteytetään.

Toivoisin, että tulokset tulevat ennen juhannusta. Porin yksikköön, joka on Turun kauppiksen hallinnon alaisuudessa, laskentatoimen ja rahoituksen maisterilinja-hakijat olivat jo tänään saaneet tulokset. Varmaan tällä viikolla sitten tulee Turunkin tulokset Opintopolkuun nähtäviksi.

Turun yliopistoon hakeneiden tilastot 2016-2019 on saatavilla osoitteesta

https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiODVjZTM1ZjgtMWJlMi00ZTIyLWJkOGQtZTZhNTQ3YTIwMThlIiwidCI6ImU3ODg5YmJkLTdjZDgtNGVlZS05ZDA3LTE4ZDA1ZjlmNDhjMSIsImMiOjh9

Vielä pari viikko lisäjännitystä…!

Koska en ole työllistynyt oman alani tehtäviin IT-tradenomina, hain ihan kelpo todistuksella viime haussa Turun Kauppakorkeakoulun Työinformatiikan FM-ohjelmaan, jonka kesto olisi kaksi vuotta.

Tulokset on ilmoitettu tulevan vähän ennen kesäkuun 2019 loppua, ja valintaprosessi on vielä kesken, joten vielä joutuu ylimääräistä jännitystä laukaisemaan joillain keinoin ja lievää stressiä sisäänpääsyn epävarmuuden suhteen jonkin aikaa.

Hain etätöihin kesäksi Helsinkiläisestä teknologia-yrityksestä

Yksi syy, miksi otin työllisyyden aiheet tähänkin blogiin mukaan, ne liittyvät tottakai talouspolitiikkaan, ja talouteen, ja seuraan aktiivisesti työmarkkinoita ja enkä ole itse työllistynyt valmistumisen jälkeen oman alani työtehtäviin.

Pistin taas verkot vesille kesätöiden haun merkeissä, kun eräs Helsingissä sijaitseva teknologiayritys haki Python/C-ohjelmoijaa, niin pistin kesätöiden osalta hakemuksen vetämään ja koska minulla ei ole yksityiseltä sektorilta juuri kokemusta, yritän kompensoida sitä esittääkseni referenssejä työnantajille koodinäytteiden muodossa Github-profiilini osalta.

Vaikka yritys sijaitsee Helsingissä, ilmoituksessa kerrottiin, että työntekijän fyysisellä sijainnilla ei ole merkitystä, koska kyseessä on etätyö, niin heitin sellaisenkin ilmoille hakemuksessani, että voisin tehdä tulosperustesisesti ohjelmakoodia ja laskuttaa laskutuspalvelun kautta. Saa nähdä, miten käy.

Miksi kiinnostuin C-kielestä?

Vaikka olio-paradigma on vallitseva ohjelmointi-paradigma, ja se on tullut tutuksi 2005 vuonna, jolloin aloitin ensimmäisen Java -kurssini Turun Yliopiston avoimen väylässä, mikä sai minut sitten takertumaan C-kieleen, kuten pari viime postaustakin on siihen liittyen tuolla Tietokone-blogissakin tullut kirjoitettua, kun se on kehitetty 1970-luvulla, ja se ei ole olio-kieli, vaan se on proseduraalisen ohjelmointiparadigman kieli.

Syyt ovat lähinnä ne, että siinä missä Java on korkean tason ohjelmointikieli, ja kuten eräs ”M-Kar” -Suomi24-C-Ohjelmointi-palstalla kirjoitti, johon yhdyin siellä vakionimimerkilläni, että tekniikan valinta riippuu siitä, mitä meinaa ohjelmoida. Asia on juuri näin. C kun on matalamman tason kieli, sillä pääsee lähemmäs rautaa, ja esimerkiksi Firmwaren (laitelmisto) ohjelmointi tai jonkin matalamman tason käskyjä käyttävän muun ohjelmiston ohjelmointi on C-kielellä mahdollista, kunhan on tarpeeksi taitava toisin kuin Javalla se tuottaa äärimmäisiä vaikeuksia, ellei ole jopa mahdotonta.

Esikuvia

Kirjoitin taannoin ”Uusi Suomi” -Puheenvuoro -blogiini artikkelin ”EU:n maataloustuet ja Björn Walhroos”, ja samassa artikkelissa totesin, että jos yksi nk. patruuna-esikuva pitäisi valita talousmaailmasta, joku talousvaikuttaja, kyllä se melkein Björn Walhroos sitten on.

Mitä tulee tietojenkäsittelyyn, kun ohjelmistokehitystä ja tietoturvaa oli enimmäkseen opinnoissaa, niin olen viime päivät pohtinut tietojenkäsittelijöiden maailmasta esikuviani tai sitä, ketä heistä voisi olla suurin.

Viime päivät olen perehtynyt C-kieleen ihan harrastemielellä, ja perehdyttyäni kielen historiaan, ja ymmärtäen kehityksen kaaren, C-kieli kun alunperin kehitettiin Bell -puhelinlaitoksen laboratoriossa sitä varten 1970-luvulla, jotta voitaisiin ohjelmoida käyttöjärjestelmä, ja UNIX on ohjelmoitu kokonaan C-kielellä. Sitten 1980 -luvulla suomalainen Helsingin yliopiston tietojenkäsittely-opiskelija nimeltä Linus Torvalds ohjelmoi C:llä hiton hyvän UNIX-kloonin, ja on saanut laajan yleisen hyväksynnän järjestelmälleen. Kirjoitin joitain empiriaan pohjautuvia havaintoja, miksi pidän Linux-järjestelmää hiton hyvänä UNIX-kloonina taannoin Tietokone-blogiini, mutta eihän siitä mihinkään pääse. Linuksen väitöstilaisuus, eli ts. virallinen Linuxin julkaisuvuosi oli 1990.

Tuosta edellisestä on helppo vetää summa summarum, että tietojenkäsittelijöistä ehkä suurin esikuvani on Linus Torvalds, hänet on noteerattu laajalti maailmallakin, ja hän on kaksikielinen käsittääkseni äidinkielenään puhuen ruotsia ja suomea ja hän on muuttanut maailmaa parempaan ja avoimempaan suuntaan tietotekniikka välineenään.

Blogin toiminta-ajatus

Valmistuin tosiaankin helmikuussa 2017 Turun Ammattikorkeakoulusta Liiketalouden ja hallinnon tradenomiksi opiskelutani vuoden 2014 tammikuusta lähtien siellä. Lopullinen suuntauspolkuni oli ”ICT-palvelut ja liiketoimintaratkaisut”, ja ohjelmistokehitystä sekä tietoturvaa oli opinnoissa kiitettävästi.

Olen ylläpitänyt nykyisellään olevaa WordPress -pohjaista henkilökohtaista kotisivuani harrastemielellä opinnäytetyöni tekniikkaan pohjaten täällä tuntikirjuri.net -osoitteessa, ja ajattelin luoda alidomainin ”tradenomi” -palvelimelle, josta maksan myös vähän vuokraa.

Tarkoitukseni olisi tässä blogissa avautua ammattimielessä niin tietojenkäsittelystä, taloudesta, kuin työllisyydestäkin, vaikka monet minua netissä seuraavat ovat varmasti jo törmänneet Tietokone-blogiinikin ja erityisesti te, jotka olette seuranneet kotisivuani, tai varmaan moni on scoutannut ja hakkeroinutkin tai ainakin yrittänyt haxata läpikotaisin, on selvinnyt myös muut blogini arvon seuraajani.

Tiivistettynä tämä blogin toiminta-ajatus voisi olla. ”IT-tradenomi Jere Sumell tietojenkäsittelyn ja talouden, sekä työllisyyden mielipiteistä kirjoittamassa vasemmistolaisen punavihreän ideologian omaavan ammattilaisen näkökulmasta”.